ENEMMÄN ELINVOIMAA

VÄHEMMÄN VEROJA!

Kohtuullisempaa verotusta

Kirkkonummelaisella palkansaajalla jää vuodessa keskimäärin miltei 1000 euroa vähemmän rahaa käteen kuin espoolaisella. Tämä tarkoittaa tyypillisellä kirkkonummelaisella taloudelle noin 1800 euron tulomenetyksiä vuodessa. Laskelmat ja lähteet sivun lopussa.

Ahkeruus tulisi palkita

Näinä taloudellisesti haastavina aikoina olisi kohtuullista, ettei työssäkäyvien Kirkkonummelaisten ostovoimaa heikennettäisi entisestään.

Muuttovoittokunnaksi, jossa työssäkäyvien osuus on merkittävä, Kirkkonummella on todella korkea kunnallisveroprosentti. Vuonna 2024 Kirkkonummen kunnallisveroprosentti oli 7,1%, kun taas Espoossa lähes kaksi prosenttiyksikköä matalampi 5,3%.

Placeholder

Suurten verotulojen avulla kunta on viime vuosina investoinut uusiin päiväkoteihin, kouluihin, kirjastoon sekä kunnostanut infrastruktuuria. Nämä ovat perusteltuja ja hyviä parannuksia, joita on suunnitteilla vielä lisää. Uusien kalliiden hankkeiden porrastaminen on tärkeää, jotta kunnallisvero saadaan laskettua kohtuulliselle tasolle ilman mittavia leikkauksia.

Suurien hankkeiden aikataulutuksen lisäksi verokevennykset voitaisiin toteuttaa asteittain, esimerkiksi 0,5% vuodessa seuraavan neljän vuoden ajan.

Haluan lisätä Kirkkonummen elinvoimaisuutta, mutta samalla mahdollistaa ihmisille paremman elintason ja vakaamman talouden.

VAALITEEMAT

VÄHEMMÄN VEROJA

  • Kunnallisveron laskeminen kahdella prosenttiyksiköllä

ENEMMÄN ELINVOIMAA

  • Kunnan houkuttelevuuden parantaminen nykyisille ja tuleville asukkaille
  • Pienten ja suurempien yritysten houkutteleminen Kirkkonummelle
  • Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien turvaaminen

ENEMMÄN ELINVOIMAA

Elinvoiman vahvistaminen koostuu monesta eri osa-alueesta. Kirkkonummella tätä voisi edistää kaavoituksen parantamisella, veroprosentin madaltamisella sekä kannustamalla nuoria liikkumaan ja harrastamaan. Kaiken perustana on kuitenkin kunnan houkuttelevuus nykyisille ja tuleville asukkaille sekä yrityksille. Kirkkonummen tulee olla paikka, jossa asukkaat haluavat asua ja voivat olla ylpeitä kotikunnastaan.

Kirkkonummen valttikortteja ovat pientaloalueet sekä useat koulut ja päiväkodit. Kuntamme on ihanteellinen asuinpaikka lapsiperheille, ja sen tulee myös pysyä sellaisena. Tämä tulee huomioida kaavoituksessa lisäämällä pientaloalueita ja vähentämällä kerrostalojen rakentamista. Monimuotoista asumista tulee kuitenkin olla, mutta kerrostalojen asuinkokoja voisi kasvattaa.

Keskustan elinvoimaisuutta voidaan parantaa houkuttelemalla alueelle lisää ravintoloita ja muita pienyrityksiä. Modernin kävelykadun rakentaminen mahdollistaisi asiakkaille palveluiden helpon saavutettavuuden sekä elävöittäisi keskustan aluetta.

Suuremmille yrityksille tulisi kaavoittaa riittävän kokoisia alueita liikenteen solmukohtiin. Yhdessä kilpailukykyisten vuokrien kanssa tämä houkuttelisi yrityksiä investoimaan Kirkkonummelle.

Kirkkonummen verrattain korkea veroprosentti vaikuttaa negatiivisesti kunnan elinvoimaisuuteen. Veroprosenttimme on 1 %:n korkeampi kuin Uudenmaan painotettu keskiarvo, ja jopa 2 %:a korkeampi kuin Espoossa. Veroprosentin kohtuullistaminen lisäisi kuntamme houkuttelevuuden lisäksi asukkaiden ostovoimaa.

Olen nuoruudessani paininut KirKu:ssa ja pelannut jalkapalloa KyIF:ssä. Meidän on varmistettava jokaiselle nuorelle mahdollisuus harrastaa ja urheilla.
Harrastustoiminnan kehittämisen lisäksi pidän tärkeänä innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan. Tähän minulla on jo kolme konkreettista ehdotusta:

  • Yläasteiden/lukioiden pihoille katettu pieni ulkokuntosali.
  • Koulujen pihoille häkkijalkapallokenttä ja koripallotelineitä.
  • Otettaisiin käyttöön Tanskan mallin mukaan ”Leiki ja Liiku” -tunnit. Tuntien ideana on innostaa alle kouluikäisiä liikkumaan. Toimintaa rahoitettaisiin ilman perillisiä menehtyneiden kuntalaisten omaisuudella, joka ohjattaisiin lasten liikuntatoiminnalle. Tanskan mallia on kokeiltu onnistuneesti Espoossa.

STATISTIIKKAA KUNNALLISVEROprosenteista 2024

Kirkkonummi vs muut kunnat

  • Espoo kunnallisveroprosentti 5.3
  • Kirkkonummi kunnallisveroprosentti 7.1
  • Uusimaa painotettu keskiarvo 6.3
  • Helsinki, Espoo ja Vihti laskivat kunnallisveroprosenttiaan vuonna 2024

Kirkkonummelaisen tulonmenetys verrattuna Espoolaiseen:

VuosipalkkaKuukausipalkkaTulonmenetys vuodessa
20 0001600-400
30 0002400-600
40 0003200-800
50 0004000-1000
60 0004800-1200
70 0005600-1400
80 0006400-1600
*Vuosituloissa on huomioitu tyypillinen lomaraha

ELINVOIMAA KAAVOITUKSELLA

Oikeanlaisella yritystilojen ja pientaloalueiden kaavoittamisella voimme lisätä kunnan elinvoimaisuutta. Kirkkonummen keskustan purkukuntoiset rakennukset tulisi purkaa ja tilalle pitäisi kaavoittaa pienyrityksille ja ravintoloille otollista toimintakenttää.

Yritysalueiden riittävä kaavoitus liikenteen solmukohtiin kilpailukykyisten vuokrien kanssa houkuttelee suurempia yrityksiä investoimaan Kirkkonummelle.

Pientaloja

Kirkkonummen pitää pysyä väljästi rakennettuna pientalo voittoisena ja turvallisena kuntana asua.

Kaavoituksessa tulisi huomioida kunnan houkuttelevuus nykyisille ja tuleville asukkaille.

Masala

Masalaan on rakennettu viime vuosina ihan riittävästi kerrostaloja. Nyt on aika lopettaa ja miettiä millaisen kunnan haluamme tulevaisuudessa.

Laskelmat

Kuntaverojen vertailu

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden palkkojen mediaani oli Uudellamaalla 3916 euroa kuukaudessa vuonna 2023. Eli tyypillisen talouden yhteistulot kuukaudessa ovat 7832 euroa ja vuodessa 97 900 euroa kun huomioidaan tyypillinen lomaraha (50% kuukausipalkasta). Keskiverto Kirkkonummelainen talous maksaa siis vuodessa 6951 euroa kuntaveroa, kun Espoolainen talous maksaa 1762 euroa vähemmän eli 5189 euroa.